SIEBOLD KUTEN YRITYSLINJA

Irasshaimase: Minä haluan kertoa Teille suomeksi. Tällä hetkellä, minä kerron ulkomaalaisista, jotka tulivat Japaniin, ja jättivät seuraelämän taidot. diplomaatteja-romaanikirjailija, merisotilas, sekä kauppalaivasto tulivat Japaniin, sellaiet kuin ranskalainen Pierre Loti, portugalilainen Wenceslan de Moraes, jne.

Julien Viaud (1850-1923) eli Pierre Loti kuten kirjanniminsa, kirjoitti "Madame Chrysanthème「お菊さん」" (1887), jossa hän kirjoitti ja piirsi japanilaisen tyylin sekä naimisiin menon. Hän meni naimisiin japanilaisen naisen kanssa. Hän kuvaili näiden jumalanpalvelusmenot ja luuli, että japanilaisen naimisiin meno oli utelias. Hänestä tuntui, että japanilainen nainen oli kuin pieni posliininukke.

Wenceslan de Moraes (1854-1929) tuli Japaniin vuonna 1889, ja julkaisi kirjan "Suuri Japani"「大日本」vuonna 1897 Lissabonissa. Hän meni naimisiin 1900 Geisha-tytön kanssa, jonka nimi oli Fukumoton Jone 福本ヨネ. Vaimonsa kuoli vuonna 1912, ja Moraes meni uusiin naimisiin vuonna 1913, toisen tytön kanssa, Saitoun Koharu斉藤コハル. Moraes kirjoitti kirjan, jonka nimi on "Jone ja Koharu," ja kuoli 75-vuotiaana Tokushimassa Japanissa.

Se on niin yleistä, että eurooppalaiseen kulttuuriin verratten Japanilaisen kulttuuriin kuvailtuna naisen ja miehen suhteen. Tällä hetkella, kenties, minä haluan tutustuttaa Teille henkilöjä jotka onnistuivat teoreettiset kestustelut- ja kauppa-alassa. Sillä nämä tulevat paremmin todeksi Teille.

Edon aikakauden aikana （江戸時代）, joka oli jatkunut 265 vuoden aikana, 12 päivänä helmikuuta 1603:sta (慶長八年）15 päivänä lokakuuta 1867:een （慶応三年）.Ensimmäinen Sjogun （征夷大将軍）oli Tokugawan Jiejasu（徳川家康）sekä viimeinen oli viidestoista Sjogun Tokugawan Josinobu（徳川慶喜）. siksi ulkomaalaisten käynti Japanissa oli tarkasti rajoitettu, kuitenkin huomattava määrä ulkomaalaisia kävi Japanissa euroopan eri maista, keskenään olivat Eugelbert Kämpher ja Philipp Franz Balthasan von Siebold. Molemmat olivat saksalaisia.

Ensimmäinen henkilö, Kämpher, esitteli Eurooppaan Japanin valtiollista systeemiä, teoriaa, kulttuuria, muun muassa niin, että hän vaikutti avokätisesti eurooppalaiseen ideologiaan, kulttuuriin, ja kansantalouteen.

Toinen henkilö, Siebold (1796 〜 1866), oli tuleva näkymä perustaa museo Hollannissa, missä hän halusi kerätä paljon asiaa Japanista. Sen hyväksi, hänen täytyi ansaita rahaa työllä ja hankkia rahaa, niin että hän rupesi tuottamaan maahan kasveja Japanista, ja viljelemään sekä moninkertaistamaan ja myyään niitä.

Nyt tulee helpommaksi kuin ennen, että suuri seura sulautuu toisen seuraan tai työntää ulkomaan markkinoille. Mutta se on ehkä vaikea yksilöstä saadessaan hyvät mahdollisuudet mennä asiaan. Sen vuoksi, tapaus tutkimus Kämpherista ja Sieboldista näyttävät hyödyllisettä viittauksetta Teidän kokeilullenne.

Engelbert Kämpher (1651-1716) syntynyt 16 päivänä syyskuuta vuonna 1651 Lembossa phojois-Saksassa. Lemgo oli Hanse-Liiton vapaakaupunki. Hän opiskeli Uppsalan yliopistossa Ruotsissa, Karl �U:n hallitessa. Silloin Suomik Itämeri, ja Pohjois-Saksa olivat varattu Ruotsille kuten Te tiedätte siitä paremmin kuin minä.

Kämpher halusi etsiä rauhaa koska Europan maat olivat raunioituneet kolmen vuoden aikana sodan johdosta; hän lähti matkaan, josta tuli pitkä. Hän lähti Tokholmasta maaliskuussa vuonna 1683, Helsingin, Wiborgn, Viron paikan kautta, Venäjälle, jossä hän tapasi hallitsijat Tsaari Iwan ja Tsaari Pjortol (Pietari Suuri, suomeksi). Sen jälkeen, hän toimi Itä-Intian Kaupan hyväksi ja matkusti Iraniin. Hän, kuten läkäri, teki tutkimus-työtä Isfahanissa parin vuoden ajan. Hankalan ja vaarallisen laiva matkan jälkeen, lopuksi hän saapui Japaniin, Nagasakiin, 22 päivä (muussa suhteessa sanotiin, 25 päivä) syyskuussa vuonna 1690. Se oli Japanissa Genrokun vuonna 3 （元禄三年）, jossa Tokugawan valtio pani voimakkaan hallituksen ja oli menestyksellisesti paras.

Sillä hetkellä, 17 vuosisadan ajan, paljon eurooppalaisia tuli Japaniin: sisältäen nimittäin Itä-Intian Kaupan suojeluksen alaisena, saksalaisia, ranskalaisia, skandinaaveja, itämeriläisiä muun muassa 54 vuoden ajan, vuodelta 1633:lta vuosiin 1687:een, esimerkiksi. Lähes 2,000 laivaa tuli Hollannista Itä-Intiaan, ja niissä oli 30,000 saksalaista. 9,200 merimiestä kävi Japanissa, joista saksalaisia oli 12% ja skandinaaveja 6%.

Kämpfer julkaisi kirjan Japanista vuonna 1727, jossa hän kannatti Japanin eristäytymispolitiikkaa korkeasti. Sen mukana, hän vaikutti eurooppalaiseen ideologistiin suuresti. Se oli Kämpferin hieno suoritus.

Keskenään olivat ranskalainen Charles-Louis de Secondat, Baron de La Brède et de Montesquieu (1689-1755), joka kirjoitti "De l'Ésprit des Lois"(1748); englantilainen Jonathan Swift, "Travels into Several Remote Nations of the World by Lemuel Gulliver"; englantilainen taas, Oliver Goldsmith; Johan Jacob Brucker, "Historia Critica Philosophiae"(1744); "Allgemeine Historie der Reisen zu Wasser und zu Lande," nidos 11゜(1753); ranskalainen François-Marie de Marsy, "Histoire Moderne des Chinois, des Japonais, des Indiens...,"(1754); ranskalainen Voltaire (1694-1778), "Candide"(1759); Gotthold Ephraim Lessing (1729-1781); Immanuel Kant (1724-1804), "Zum ewigen Frieden"; Johann Wolfgang von Goethe (1749-1832); Pierre-François-Xavier de Charlevoix, "Hitoire et Description Générale du Japon"; Denis Diderot (1713-84) kuvasi Japania hänen tietosanakirjassansa "Encyclopédie ou Dictionnaire Raisonné des Sciences, des Arts et des Métiers, par une Société de Gens de Lettres".

Philipp Franz Balthasan von Siebold (1796-1866) syntyi Wülzbourgssa Etelä-Saksassa. Hän saapui, Jaavan kautta, Nagasakiin vuonna 1823 eli Japanin Bunsei 6 （文政六年）Itä-Intian Kaupan lääkärinä. Vuonna 1828, hän oli ollut maanpaossa Japanista, koska hänellä oli Japanin karttoja ja paljon muuta, jota ulkomaalaiset eivät saaneet ottaa. Japanin-Hollannin valtioiden välinen kauppasopimus oli tehty vuonna 1858 eli Ansei 5 （安政五年）, ja sitten hän tuli kiireesti Japaniin ja asui vuodesta 1859 vuoteen 1862 Narutakissa Nagasakin lähellä.

Hänen ensimmäisen vierailunsa aikana, Siebold meni naimisiin japanilaisen naisen kanssa, Sonogi其扇, joka oli hänen Geishan nimensä ja hänen oikea nimensä oli Takiたき. Myöhemmin, Siebold, joka oli lääkäri-kasvitieteilijä, oi antanut hänen vaimonsa nimen O-Taki-san おたきさん kukkalle, hortensia Otakusa おたくさ, Takin muistoksi. Heillä oli yksi tyttö nimeltään Ine いね, hänestä tuli lääkäri jälkeenpäin, Japanin ensimmäisen naislääkäriksi.

Japanista lähtönsä jälkeen, Siebold alkoi olla liikkeessä rakantamaan museota Hollannissa. Sen vuoksi, hän kirjoitti kirjeen Guillaume �U:lle. Tämän kanssa, hän, Guillaume �U:n suojeluksen alaisena, alkoi tehdä voimakkaasti järjestelyjä kuten nähdään kuviossa seuraavasti:

Hänen tarkka etsintänsä Japanista ja museonsa takia Siebold rehellisesti halusi saada rahaa kaikin mokomin, kenties hänen halunsa oli väärentämätön. Se oikeastaan sanotiin, että kasvien ja siementen myynti tilauksessa oli Sieboldin idea. Hän voi myydä tilauksensa tavarat ja tulos kaikille asuville kaukana tai ulkomailla.

Heidän menestyksensä vuoksi, Kämpferin ja Sieboldin puolessa olivat yhteis tosiasiaa: 1. He harjoitelivat syntyperäisen kanssa opettamaan heille ensiksi heidän kieli ja heidn nykyinen teknologiansa, koskien kasvitiedettä, lääketiedettä, maalaus, kartoitus, jne. 2. Sen johdosta, luottamus tulevat molemmin puolin, ja heidän vuoksi syntyperäisen kanssa ryhtyminen työhön paremmin kuin odotettiin. 3. Yhteistyö oli jatkunut vielä sen jälkeenkin kun he menivät takaisin heidän maanansa.

Kämpherin ja nimittäin Sieboldin suoritus oli olevansa heidän avustaessaan. Lopuksi, minä olen siinä toivossa, että kaikki osalliset menee hyvin liikeasioissa Japanissa.

〈KIRJALLISUUS〉 〔１〕Ph.F. de Siebold et C.L.Blume, eds., "Annuaire de la Société Royale pour l'Encouragement de l'Horticulture dans les Pays-Bas, " sous les auspices de Sa Majesté Le Roi Guillaume �U, H.W. Hazenberg & comp., Leyden 1844. フィリップ・フランツ・ドゥ・シーボルト、カール・ルートヴィヒ・ブルーメ共著『オランダにおける王立園芸奨励協会年報　第一号』（ライデン、H.W.ヘイゼンバーク社、1844年、総90頁、図版四葉四つ折り本）の部分訳（その一、その二）洋学６(1997)同７(1998)。 〔２〕Siebold, "1863 Catalogue Raisonné et Prix-Courant des Plantes et Graines du Japon et de la Chine, cultivées dans le Jardin d'Acclimatation de PH.F.Von Siebold," à Leide. 〔３〕Pierre Loti, "Madame Chrysanthème," le Livre de Pochè 〔４〕ヨーゼフ・クライナー編「ケンペルのみた日本」NHKブックス、1996 〔５〕Suomen Kuvalehti 301101

T ä y d e n n y s

Se tulee joskus, että kokematon henkilo ei voi kokea koskaan joskin te haluatte kartuttaa kokemustanne. Mitä teidän pitäisi tehdä ensimmäiseksi? Mistä te voitte alkaa? Mistä te saatte tietoa? Tässä on vastaus näihin kysmyksiin vielä vähän.

Ulkomaalaisen tarvitsee saada sijoituskäsittelyviisumi (vrt.1）kun te antaudutte liikealalle Japanissa. Tämä viisumi jätetään yhdyskunnille (vrt. 2), mutta ei jätetä yksilölle; siksi teidän pitäisi yrittää yhdistäminen. Yhdyskunta, jos se on osakeyhtiö (vrt.3), teidän pitäisi valmistaa yli 3,000,000 jeniä kapiteelirahasta sekä työllistää yli kolme kokopäiväistä työntekijää (vrt.4). Te voitte saada sijoituskäsittely viisumi kun mahdollisen jatkuminen myönnetään teidän liikkeelle; kuitenkin tähän tarvitaa pitkä aika. Te saatte asianomaiset paperit näistä asiakirjoista Ulkomaalaistoimistolta.(vrt.5）. Te löydätte Ulkomaalaistoimistoja Yokosukassa, Yokohamassa, Kawasakissa, jne. Tokiossa tietysti.

Kun te olette valmistanut kaikki tarvitsemanne perustamaan teidän yhtiönne, te ilmoitatte teidän liiketoiminnan aloitusilmoituksinne (vrt.6）kunnallisverotoimistolle, jossa on asianomaiset paperit. Liikkeenomistaja (vrt.7）maksaa yksityisyritysveroa (vrt.8）, jota sanotaan välitön vero (vrt.9）. Te lähetätte lopullinen veroilmoitus (vrt.10）, verotoimistolle neljästoista maaliskuuta mennessa joka vuosi. Liikkeenlajin mukaan, te täytätte sellaiset erilaiset asiakirjat kuin siniset paperit (vrt.11) tai valkoiset paperit (vrt.12) veroilmoitukseille; vähennykset (vrt.13) ovat 100,000 heniä ja 350,000 jeniä kukin erikseen.

Jos te haluatte perustaa teidän yhtiönne Japanissa, ehkä teitä neuvotaan ottamaan Japanin kansalaisuus, joka ei kuitenkin ole helppo; teidän täytyy odottaa pitkä aika. Sitä paitsi vero on korkea Japanissakin. Siksi pitkänaikainen näkemys mahdollisuuksiksi ovat tarpeen vaatimaan kun te haluatte antautua liikealalle ja saada voittoa teidän liikkeltäsi Japanissa. Te tulette ja menette teidän turistiviisuminne (vrt. 14) mukana Suomen ja Japanin välillä, käymään kaupaa. Näin te saatte voittoa; tämän yhdessä samanaikaisesti, te kasvatte kaupan verkkoon, asiantuntemus ja taito teidän liike-elämässänne (vrt.15) Japanissa. Minä haluan teille sanoa, että se olisi viisas ja paras vastaus toistaiseksi.

Sanasto